Varsinkin keväisin liikkuu seudulla henkilöitä,
jotka kiihkeästi haluavat saada moottoripyöränsä
museoajoneuvorekisteriin. Mistä soidinmenosta on
kysymys? Voidaanko heidän halunsa tyydyttää?
Jo vain, kunhan asiat hoidetaan viisaasti. Seuraavassa
asiaa koskevaa viisautta.
Mikä on museoajoneuvo?
Tuoreimman virallisen määritelmän mukaan
"Museoajoneuvo on katsastustoimipaikan valtakunnallisen
rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön
lausunnon perusteella museoajoneuvoksi hyväksymä
ajoneuvo, jonka valmistusvuoden päättymisestä
on kulunut vähintään 30 vuotta ja joka
on säilytetty alkuperäistä vastaavassa
kunnossa tai entistetty asianmukaisesti."
Mitä se on, arkikielellä ja museotarkastuksen
kannalta?
1. ajoneuvon hyväksyy, jos kaikki on kunnossa,
museoajoneuvoksi katsastustoimipaikka. Sama konttori,
mikä katsastaa autoja.
2. jotta katsastustoimipaikka hyväksyisi ajoneuvon
museoajoneuvoksi, on omistajan voitava esittää
valtakunnallisen rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön
lausunto, jossa todetaan, että vaatimukset kunnosta
ja iästä täyttyvät.
"Valtakunnallinen rekisteröity museoajoneuvojärjestö"
on tässä tapauksessa Veteraanimoottoripyöräklubi
eli lyhyesti VMPK. Vain sen valtuuttamat museoajoneuvotarkastajat
voivat antaa tarvittavan lausunnon moottoripyörästä.
Onneksi tarkastajia on Kuopion seudullakin: Savon Konepyöräilijöistä
ovat valtuutettuja tarkastajia Ilpo Sinevaara (p. 0400-988190)
Siilinjärveltä ja tämän kirjoittaja,
Veijo Saano (p. 050-5114047) Kuopiosta.
Lisäksi tulee toinenkin hyvä uutinen: museoajoneuvon
ikävaatimuksen suhteen ollaan siirtymäajalla,
joten moottoripyörän on oltava vähintään
25 vuotta vanha (valmistusvuosi 1977 tai sitä aiemmin,
kun asiaa tarkastellaan vuonna 2003). Vasta vuonna 2008
tulee 30 vuoden ikävaatimus voimaan.
Takaisin alkuun >>
Miksi pyörästä museoajoneuvo?
Tärkein syy on se, että tuolloin olemme säilyttäneet
historiaa. Meillä on elävä - ainakin
kulkeva - näyte ajoneuvoista, joilla ajettiin menneinä
vuosikymmeninä. Usein varsin harvinainen, sillä
suurin osa moottoripyöristä romutetaan tai
päästetään tuhoutumaan. Niinpä
jopa sellaisista malleista, joita on aikoinaan liikkunut
Suomen teillä suuria määriä, on
vuosikymmenten jälkeen vaikea löytää
yhtään ehjää yksilöä.
Vanhan pyörän kunnostaminen on ansiokas kulttuuriteko.
Voi ihan aiheellisesti olla vähän ylpeä
ajellessaan museoajoneuvolla. Iloiset ja ihailevat katseet
seuraavat museopyörän kulkua! Silmät
voivat vähän vetistää, jos kyseessä
on kaksitahtipyörä.
Vasta museoajoneuvoksi rekisteröinti on virallinen
varmistus siitä, että vanha pyörä
on alkuperäisen kaltainen. Museoajoneuvostatus
tuo ajoneuvolle lisäarvoa, joka näkyy jopa
myyntihinnassa. Tietysti kun laskee pyörän
entistämiseen uhratut työtunnit ja osien ostoon,
maalaukseen, kromaukseen yms. laitetut eurot, joutuu
toteamaan, ettei museomoottoripyörästä
saa rahojaan juuri koskaan takaisin.
Bisneksestä siis ei ole kysymys, mutta museoajoneuvon
status tuo rahallista säästöä vakuutusmaksuihin.
Siinä missä tavanomainen ympärivuotinen
pakollinen liikennevakuutus voi maksaa - pyörän
moottorin iskutilavuudesta riippuen - jopa yli 1500
euroa, maksaa museopyörän vakuutus vain noin
30 euroa.
Vakuutuksen ehto on, että pyörällä
ajetaan enintään 30 päivänä
vuodessa - mihin aikaan vuodesta tahansa, mitään
seisonta-aikoja ei tarvitse eikä voi soveltaa.
30 päivää riittää mainiosti
Suomen lyhyen kesän aikana tehtäviin retkiin,
eikä suurin ponnistuksin entistettyä aarrettaan
viitsi huonoilla keleillä ulkoiluttaa.
Takaisin alkuun >>
Miten pyörä kuntoon?
Jos pyörä on entistettävä, kannattaa
ensin hankkia yleisohjeet VMPK:n nettisivulta (www.vmpk.com)
tai jonkin VMPK:n aluekerhon kerhosihteeriltä (Savon
Konepyöräilijät: Veijo Saano,
puh. 017-3645478) tai muilta museoajoneuvotarkastajilta.
Mallikohtaisten ohjeiden osalta on ymmärrettävä,
että me museoajoneuvotarkastajat emme ole kaiken
tietäjiä. Pyörämerkkejä on
ollut tuhansia ja pyörämalleja ehkä jopa
kymmeniä tuhansia, joten emme pysty puhelimessa
kertomaan, onko vaikkapa 1956-mallisen Rutinoff WC-250
-pyörän tankin raidan leveys 3 vaiko 4 millimetriä.
Toki meidänkin kanssamme voi entistämiseen
liittyvistä asioista keskustella siinä missä
muidenkin kokeneiden veteraanipyöräharrastajien
kanssa. Joskus voi olla jopa hyödyllistä käydä
näyttämässä projektipyöräänsä
meille ennen viimeistelyä eräänlaisen
alustavan silmäyksen merkeissä. Useimmiten
se ei kuitenkaan ole tarpeen.
Viisainta on selvittää VMPK:n kalustoluettelosta
oman pyörämallin omistajat ja soitella heille,
jos ongelmia ilmenee. Noilta kokeneilta kollegoilta
voi saada neuvoja, yhteystietoja ja kopioita pyörämallin
kuvista. Joskus voi syntyä kaupat puuttuvista osistakin.
Eikä Internetin hakukoneita kannata unohtaa. Jos
ei itse osaa tietoverkkoja käyttää, saa
siihenkin apua.
Museorekisteriin pääsyn vaatimuksena ei ole,
että pyörä vastaisi uutta. Jos pyörässä
on selvä ajan patina ja kuluneisuus, mutta se ei
ole pahasti kolhiintunut eikä mistään
puhki ruostunut, on se mitä mainioin museopyörä,
kunhan kaikki osat ovat paikoillaan ja toimivat. Alkuperäinen
väri voi olla auringon haalistama, mutta sekään
ei haittaa, jos väri on sama kautta pyörän.
Mutta aina kannattaa varmistaa vaikkapa vanhoihin valokuviin
vertaamalla, että pyörä todella on alkuperäisen
kaltainen. Jos ajokissa on lisävarusteita, on niiden
oltava sellaisia, mitä käytettiin pyörän
nuoruusaikoina.
Takaisin alkuun >>
|
Liika väenpaljous
saattaa hidastaa museotarkastuksen edistymistä,
joten itse kullekin varataan nykyisin oma tarkastusaika
tunnin tarkkuudella. |
Milloin museotarkastukseen?
Kun pyörä on kunnossa, voi ottaa yhteyttä
museotarkastajaan ja kysellä, milloin tarkastuksia
tehdään. Yleensä olemme aloittaneet tarkastukset
huhtikuussa, joskus jopa maaliskuun puolella. Koska
museotarkastuksia, kuten muitakin harrastuksia, tuppaavat
palkkatyöt häiritsemään, ei tarkastustilaisuuksia
pystytä pitämään alinomaa. Muutamaan
kertaan kesässä on tyytyminen. Ajankohdat
sovitaan niin, että voidaan samalla kertaa katsoa
useita pyöriä.
Tavallisesti tarkastus pidetään Siilinjärvellä
Ilpon luona, joskus myös Kuopiossa minun luonani.
Vain poikkeuksellisesti teemme yksittäistarkastuksia
muualla, esimerkiksi pyörän omistajan luona.
Samalla kun tarkastuspäivä sovitaan, sovitaan
myös saapumisaika tarkastukseen. On suotavaa, että
kukin omistaja - apumiehen kanssa, jos niin haluaa -
saapuu tarkastukseen omalla, sovitulla ajallaan. Jos
kaikki yhden päivän tarkastettavat tulevat
yhdellä kertaa ja tuovat vielä useita ystäviä
ja kylänmiehiä mukanaan, on ruuhka valmis.
Touhu pitkittyy, vaikka rattoisaahan se samanhenkisten
kokoontuminen tietysti on.
Kun kaikki sujuu ilman tungosta, menee yhden pyörän
tarkastukseen noin tunti. Uusintatarkastus ja omistajan
vaihdokseen liittyvä tarkastus ovat paljon nopeampia,
koska todistuskaavake on jo aiemmin valmiiksi tehty
ja siihen kirjoitetaan vain muutama lisärivi.
Takaisin alkuun >>
Miten valmistautua museotarkastukseen?
Pyörän omistajan pitää ottaa mukaan
seuraavaa:
1) kopio museoajoneuvotodistuskaavakkeesta. Sen saa
VMPK:n nettisivulta tulostamalla tai museotarkastajalta.
Omistaja täyttää kaavakkeen mahdollisimman
hyvin jo ennen tarkastukseen tuloa. Näin saadaan
pyörän tekniset tiedot itse tarkastuksessa
nopeasti varmistetuksi ja siirretyksi varsinaiselle
tarkastuskaavakkeelle.
2) ajoneuvokohtainen historiikki. VMPK:n nettisivulta
tai museoajoneuvotarkastajalta saa myös kaavakkeen
"Ajoneuvokohtainen historiikki". Se on kirjoitettava
- mieluiten koneella tai ainakin selvästi tekstaamalla
- valmiiksi ennen museotarkastukseen tuloa.
3) valokuvat. Pyörästä on tuotava värivalokuvat
(koko 9 x 13 cm, pyörä kuvattu hieman etuviistosta
molemmilta puolin, 6 kpl kumpaakin kuvaa). Pyörän
on täytettävä kuva mahdollisimman tarkkaan,
ja kuvan taustan on oltava neutraali (ei henkilöitä,
ei sekoittavia rakenteita, ei kovia väri- tai valoisuuskontrasteja),
esimerkiksi pelto- tai metsämaisema, pensasaita
tms. Kuvat on paras ottaa valoisassa ulkoilmassa, mieluiten
pilvipoudalla tai auringon paistaessa sivumyötäisesti
pyörään. Ei salamakuvia.
4) rekisteriote ja tullaustodistus. Tarkastukseen on
aina tuotava pyörän rekisteriote. Jos pyörä
on tuotu käytettynä ulkomailta, on tuotava
myös tullaustodistus.
5) käsikirja ja muut dokumentit. Pyörään
liittyviä muita dokumentteja (käsikirja, varaosakirja,
mainoksia, esitteitä tms.) on tuotava, jos niitä
suinkin on. Kuten edellä todettiin, jos pyörässä
on poikkeavuuksia (esim. lisävarusteita tai valinnaisvarusteita),
on hankittava todisteet (kopio lisävarusteluettelosta,
kuvia mainoksista tms.) siitä, että ko. varusteet
ovat tähän pyörään tarkoitettuja.
Sama pätee pyörän väriin, jos se
on harvinainen. Pyörän omistajan tehtävä
on selvittää epäselvät asiat, ei
museotarkastajan.
Ja sitten pyörä puhtaaksi ja vielä varmistus
siitä, että se "käy ja kukkuu".
Museotarkastuksen yhteydessä varmistellaan myös
moottorin ja pyörän hallintalaitteiden toimivuutta,
vaikka se alue varsinaisesti kuuluukin katsastusinsinöörille.
Takaisin alkuun >>
Rahaa
Museotarkastukseen tarvitaan ehtaa käteistä.
Varsinainen museotarkastus maksaa 100 euroa (VMPK:n
jäseneltä 50 e), uusintatarkastus 50 euroa
(VMPK:n jäseneltä 30 e). Hinnat ovat pysyneet
samoina useita vuosia.
Näistä summista osa menee VMPK:lle, osan
saamme vaivojemme korvaukseksi me museotarkastajat.
Meille voi olla tarpeen maksaa myös kilometrikorvausta
(25 c/km), jos me olemme tulleet tarkastuspaikalle muualta.
Lisäksi voidaan periä pieni korvaus toimistokuluista.
Ottakaa käypää pientä rahaa mukaan!
Jos jokin yksittäinen asia jää tarkastuksessa
auki, voidaan se useimmiten selvittää jälkikäteen
ilman, että pyörää tarvitsee tuoda
uudelleen paikalle tai maksaa maksua uudestaan. Harvoin
käy niin, että kyseessä on täysin
kelvoton tekele. Tuolloin koko touhu tehdään
aikanaan uudelleen ja uusi maksukin otetaan.
Kun kaikki on hyväksi havaittu, allekirjoitamme
todistuksen ja liimaamme pyörän valokuvankin
siihen. Vielä tarvitaan muutamia kopioita valmiista
todistuksesta, ja sen jälkeen pyörän
omistaja lähtee asioimaan katsastuskonttoriin.
Mutta se on jo toinen juttu eikä sitä käsitellä
tässä. VMPK:n ohjeista saa opastusta siihenkin,
kuten myös rekisterikilven hankintaan.
Pidetään yhteyttä!
Veijo Saano
Takaisin alkuun >>
|